Olen kastehelmi. Pieni, pyöreä, hento ja läpikuultava.
Olen nuori nainen.
Minulla on likaisenharmaat silmät, joilla näen.
Mulla on kummallisen muotoinen nenä, josta saan jatkuvasti kuulla kysymyksiä.
Mulla on vaaleat hiukset, jotka ovat liian lyhyet näyttämään kauniilta.
Mulla on pitkät silmäripset, joita mä aamuisin maalaan ja toivon olevani
kaunis tietäen, etten ikinä ole.
Mulla on jalat, joilla mä juoksen lenkkejä, jotta mä voisin olla kaunis.
Mulla on kädet, joita koristavat arvet niistä illoista, joista en mielelläni puhu.
Mulla on pitkät sormet, joilla mä soitan surumielisiä sävelmiä.
Mulla on vatsa, joka on liian suuri.
Mulla on aivot, jotka ajattelevat ahdistavia ajatuksia silloinkin, kun minun pitäisi nukkua.
Kuten nyt.
