Mä olen niin kyllästynyt.
Kyllästynyt siihen, että vika on aina minussa.
Kerron, että minuun sattuu.
Vika on minussa.
Kerron, että olen yksin.
Vika on minussa.
Kerron, etten jaksaisi enää.
Vika on minussa.
Äitikn sanoi, että vika on minussa.
Jos ryhmässä jokin ei koulussa toimi, se on minun vikani.
Jos olen aamulla väsynyt se on minun vikani.
Jos minulla ei ole ystäviä se on minun vikani.
"Minäkin kävin läpi tuon vaiheen"
Äiti.
Sulla ei ole aavistustakaan, mitä mun pääni sisällä liikkuu.
Parempi niin.
Jos sä tietäisit, sä hylkäisit.
Olisin vain yksi epäonnistunut yksikkö lisää.
Tahra sun kauniissa mailmassa.
Isi.
Sä et edes yritä ymmärtää.
Sä vaan kiusaat.
Entä sitten, jos istun hartiat lysyssä?
Niillä hartioilla on paljon painoa.
Entä sitten, jos pyysin Enkeliä parikseni vanhojentansseihin?
Hän on ainoa, jolle kelpaan.
Hän on ainoa, joka tulee luokseni.
Koska hän tietää, paljonko se minulle merkitsee.
Hän tietää, miten sairas olen.
Hän hyväksyy minut silti.
Jos te tietäisitte.
Minulla ei olisi kotia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti