Tänään.
Koulu alkoi.
En tiedä vastasiko se oletuksiani.
Koko päivä oli kuin harhakuvaa.
En pystynyt ahdistukseltani ajattelemaan.
Tiedätkö sen tunteen?
Ahdistus on kuin kupla.
Ympäröivät ihmiset vain ponnahtavat kauemmas sen pinnasta.
Toivon, että joku poksauttaisi sen kiiltävän pinnan.
Ja näkisi, millä se on täytetty.
Mutta kyllä ei kukaan tule.
Minulla oli huono päivä.
Loistelamput häikäisivät silmiäni.
Kuin autonvalot pimeässä.
Sokaistuin.
Päänsärky.
Teki mieli itkeä.
Nestehukka.
Litkin vettä.
Yhä särki.
Luokallani oli paikkakunnalle muuttanut uusi tyttö.
Häntä ihailtiin kuin huippumallia.
Kaikki halusivat puhua hänelle.
Mutta eivät minulle.
Minä olen paluumuuttaja.
Hyi yäk, lihava tavis.
Outolintu.
Palasin takaisin kotiin.
Enkä tiedä kuulunko tännekään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti