Maata näkyvissä.
Paitsi ettei olekaan.
Festaritunnelmaa.
Haihtuu se ilmaan.
Itkua ja ahdistusta.
Iloa ja surua.
Niistä tämä viikonloppu oli tehty.
Seurakunnan kanssa festareilla.
Kavereita.
Enkelikin oli siellä.
Ja jostakin tuntemattomasta syystä
Me kuljimme siellä yhdessä.
Ja kun minä itkin paniikissa
Miettien terrori-iskuja
Hän oli siinä
Ja sanoi, ettei hätää.
Hän ei katsonut pois minun pahasta olostani.
Ei edes silloin kun itkin uudelleen.
Silloin kun pappi puhui itseinhosta.
Lenkillä ahdistuin taas.
Mietin, miten kauan olen ollut paikallani.
Moneen vuoteen en ole kyennyt liikkumaan.
Samat ajatukset kiertävät päässäni radoillaan.
Ja niistä jokainen on terävä kuin veitsi.
Ne viiltävät haavoja.
Samaa tahti kuin minä viillän haavoja.
Kauniita punaisia viiltoja kermanvaalealla iholla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti